Tämmöinen kulkuneuvo vei meidät kirkosta hääjuhlapaikalle kolme vuotta sitten. Avo-BMW vuosimallia -71. Valitetavasti en itse autoa omista, olen vain hieman ihastunut siihen. Keväällä tuli mahdollisuus, josta en voinut kieltäytyä. Sain ommella penkkien pääliset kyseiseen autoon.

Nyt on penkit paikallaan ja auto ajokunnossa.

Picture%201058.jpg

Kahteen nojatuoliin olen ommellut pääliset aikaisemmin, mutta auton istuimiksi nämä oli ensimmäiset. Harjoitustyö siis. Olihan siinä opettelua ja jatkuvaa miettimistä miten ja missä järjestyksessä ompelen.

Entisistä penkeistä ei tullut otettua kuvaa paikallaan autossa. Etupenkistä kuva vielä kun se on yhtenä kappaleena ja toisen etupenkin istuinkankaat irrallaan. Paljon ei kankaasta enää ollut jäljellä ja ehjätkin palat repeili purkaessa käsiin.

Picture%20458.jpg

Picture%20384.jpg

Takapenkin selkänojakin oli jo aikaa nähnyt ja ylimääräistä väriä matkan varrella saanut.

Picture%20463.jpg

 

Picture%20503.jpg

Kuskin jakkara valmiina. Keskelle tuli tumman sininen ja reunoille musta kangas.

Picture%201063.jpg

Samoin takapenkille. Keskusteltiin mustan raidan laittamisesta "keski-istuimelle", mutta koska entinenkin kangas oli yhtenäinen, niin tehtiin yhtenäinen uudestakin. Takapenkin selkänoja kaareutuu kivasti ja siitä tulikin tosi siisti uudella kankaalla. Auton omistaja teki päätökset kankaanvalinnassa. Mielestäni värit osui todella nappiin ja kankaan elävä pinta näyttää hienolta.

Picture%201064.jpg

 

Picture%201060.jpg

Haastava projekti, ja vaikka ärräpäitä välillä lentelikin on lopputulos kyllä kaikkien niiden arvoinen. Aikaa sain kulumaan yli kuukauden päivät, yhdestä kolmeen tuntia päivässä, joskus enemmänkin.

Mutta valmista tuli ennen kuin pikkuruinen poika putkahti maailmaan, mikä olikin tavoite. Juurikaan muuta en kevään ja kesän aikana ole ehtinyt tekemään, eikä ole ollut suuremmin kiinnostustakaan. Eiköhän syksy nosta taas puikot käsiin ja lankaa alkaa kulumaan, niin kuin joka vuosi.

Raikasta alkusyksyä!

Picture%20616.jpg