Siskon koru päätyi mutkan kautta käsiini... Jollain tavalla ihan kiva perhonen, mutta minun silmään aivan kamalan monivärinen ja muutamalla helmellä liikaa höystetty.

Pari viikkoa koru pyöri ruokapäydällä ja välillä hypistelin sitä. Lopulta päätin että jotain on tehtävä tai sitten voin laittaa korun suoraan kaappiin ja unohtaa sinne. Napsin pihdeillä helmet veks ja hioin hienolla hiomapaperilla värillisiä pintoja.

Maalasin pienellä siveltimellä ensin valkoiset ja sitten mustat alueet, kahteen kertaan. Maaleina käytin mitä kotoa löysin; musta automaali ja valkoinen spray, jota suhautin purkkiin. Eikä muuten kannata suhautella kertakäyttöastiaan, pohja suli pois. Onneksi on iskostunut takaraivoon että AINA maalatessa sanomalehteä alle, mitä enemmän, sen parempi!

Ja niin kuoriutui tämän kesän viimeinen perhonen. Harmaat kartiohelmisilmät ja tuntosarvien päät, muuten pieniä mustia pallohelmiä. Haluaisin viimeistellä lakalla, mutta kaikkea ei sentään meiltäkään löydy, joten saa nyt kelvata tällaisena. Sisko voi ilmoitella jos koru täytyy palauttaa...