Tytär on äärettömän kiinnostunut siitä mitä milloinkin kattilassa porisee ja pannulla paistuu. Jo kokkauksen alkuvaiheessa hän saattaa huutaa; pääpä!! = syömään! Huuto tulee viimeistään silloin kun lautasia aletaan nostella kaapista. Tyttö onkin ottanut tehtäväkseen "kattaa pöydän" eli vie perheenjäsenten mukit omille paikoilleen.

Ei siis kaukaa haettu ajatus että oman hellan neiti tarvitsee. Leipomis-/astiasarja on ollut leikeissä jo pitkään ja hiljalleen on kertynyt melkoinen määrä myös kaikenlaisia syötäviä; vihanneksia, hedelmiä, kakkuja ja pieniä herkkuja. Onneksi en heti ryhtynyt nikkarointiin, muutaman päivän mietiskelin ja muistinkin että olimme saaneet yöpöydän muutamien muiden säilytyskalusteiden joukossa. Siitä sain valmiin rungon.

Väriä en lähtenyt muuttamaan, liedethän on valkeita... Jokin pirtsakka väri olisi tietysti ollut ihana, mutta koska astiat ja leikkiruuat on niin värikylläisiä, ei lieden mielestäni tarvitse olla.

Laatikko toimii puukiskoilla, jotka siirsin hyllyn alle. Etusarjasta jouduin vähän sahaamaan alalaitaa pois, jotta laatikko mahtuisi alaosaan. Kaikissa liesissähän on paistopellille oma laatikko. Tässä tapauksessa kaikki ylimääräiset ruokatarvikkeet ja asitat säilyvät laatikossa.

Säätönupit muokkasin valmiista pyöreistä puuläpyköistä. Ostin joskus Tokmannilta sekalaisen pussin jonkin yrityksen pilalle menneitä pieniä puuesineitä. Nämä pyörylät on pyyheripustimen osia. Liimasin niihin puutikut, joiden alle sovittelin kiinnitysruuvit. Maalasin valmoiseksi ja piirsin tussilla liesien ja uunin merkit. Nupit kiinnitin lukkomuttereilla lieden etulistaan.

Etulista on aikoinaan keittiöstä puretun kaapin tukilista. Saman kaapin hyllystä tein väliseinän.

Paistolevyt, kaksi kappaletta eri kokoisia, sahasin kuviosahalla ohuesta vanerista. Musta spray-maalin loppu oli juuttunut purkkiin, joten väritin vanerit mustalla tussilla. Tuli yllättävän siisti. Laitoin vain kaksi levyä lieden etureunaan, takaosa jää laskutilaksi muille astioille.

Uunin luukun kehys on tehty männystä. Nidoin piirtoheitinkalvon luukkuun ja ohuet puulistat naulasin päälle. Vanha keittiön kaapiston kahva pääsi uusiokäyttöön.

Uuni sai pienen kokonsa, koska leikkiastiasarjassa ollut tarjotin on tuntunut vähän turhalta ja muistuttaa uuninpeltiä. Monesti se onkin jo mennyt uuniin ja tullut uunista ulos. Ja joka kerralla tyttö muistaa laittaa ylisuuren patakintaan käteensä ennen kuin ottaa pellin uunista.