Mosse-kissa, yönmusta kulkija, viime kesänä löytyi tieltä auton alle jääneenä. Kahdesta maukujasta Mosse oli se utelias, seurallinen ja liian rohkea, terapiakissani.

Näin äitini neulomana kyseiset Yökyöpelilapaset Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut & vallattomat villasukat. Ihana kirja täynnä suloisia, hauskoja ja kekseliäitä sukkia ja lapasia.

Vaikka lapasten kissa onkin valkoinen mustin raidoin, veikeät kissankasvot tuo mieleen mustan karvaisen kaverini.

Kirjoneuleen tekeminen on minulle haastavaa, ei ehkä suosikkipuuhaani, mutta malli vei mukanaan. Tosin muutaman kerran oli muistutettava itseä etten aloita toista neuletta ennen kuin lapaset on valmiit. Kun keskeneräinen neule etenee hitaasti tai on haastava, tekee mieli aloittaa jokin yksinkertaisempi työ rinnalle.

Lankana käytin Nallea, mustaa ja valkoista. Ohjeessa oli hienostuneemmat sävyt Drops Delight langasta; vaalea helmiäisharmaa ja musta. Lisäksi valmiisiin lapasiin omenanvihreät silmät neulalla silmien valkoisia silmukoita jäljittelellen. Pidän kuitenkin valkeista silmistä enemmän.

Kuvio on hauska kämmenpuolella kun toiseen käteen kissa tulee ranteeseen ja toiseen peukalon yläpuolelle.

Sain aloitettua lapasten neulomisen niin että ripeällä tahdilla neulottuna ne olisivat olleet kevät-talvella valmiit. Ihan ei hankien aikaan lapasia voinut vielä käyttää, mutta valmistui kuitenkin juuri sopivasti kun toukokuun helteet vaihtui kylmään kesäkuuhun! Ulkoeteisessä tarkenee vain lapaset kädessä kuumaa teetä juoden.