Sen kunniaksi sain puhtia taistella koneen kanssa niin paljon että vihdoin blogi sai kaipaamansa uuden ilmeen. Olen pitänyt itseni niin kiireisenä käsitöiden ja muiden asioiden kanssa, että päivitystä en vain ole ehtinyt tekemään. Tosiasiassa en ole halunnut sitä tehdä, koska tietokone vihaa minua, enkä minäkään erityisesti siitä pidä, muuten kun hyvinä päivinä.

Sata artikkelia ei tietysti ahkerien bloggaajien keskuudessa ole määrä eikä mikään, ja minultahan tuon saavuttaminen kesti viisi vuotta. Lohduttaudun sillä että olen pitänyt melkeinpä kaikki kesät lomaa! Lähinnä koneesta siis, käsitöistäkin jossain määrin. Eikä tavoitteena suinkaan ole kirjoitella artikkeleita tiuhaan tahtiin keräilymielessä, ihan omaan verkkaiseen tyyliin aion niitä jatkossakin naputella. Perinteisellä suomalaisella tavalla, mitä sitä jupisemaan jos ei ole asiaa.

Jotain pientä hiontaa vielä sivuille tulee, mutta tällä tyylillä nyt toistaiseksi. Olen todella laiska tekemään tämänkaltaisia päivityksiä, joten jospa tykkäisitte. En ole ihan hetkeen vaihtamassa!

Toivottavasti pysytte kyydissä mukana, vaikka vauhti ei aina päätä huimaa. Kiitos ja kumarrus!