Koitettiin viime kesänä käsipelillä kaivaa piikkilankaa navetan takaa maasta ylös. Se kun törrötti sieltä osittain vaarallisesti, enkä muutenkaan tykkää että omasta pienestä maapläntistä kasvaa rautaromua. No eihän se sitten ihan niin vaan lähtenytkään. Traktori kävi pellon kääntämässä ja samalla reissulla nykäisi piikkilangan maasta.

Kamala söherö! En oikein tiennyt mitä sille tekisin. Ruosteinen ja katkeili joka kohdasta.

Vasta nyt aloin tutkia kasaa tarkemmin ja kun käänsin sen ympäri, löysin käyttökelpoista tavaraa! Osittain vielä ruostumatonta piikkilankaa!

Jonkinlaista sydänkoristetta tai palloja langasta mietin, mutta ei vaan syntynyt selkeää ajatusta. Käytin vähän nettiä mielikuvituksen apuna, kun pää löi tyhjää. Kaikkea ihanaa tuostakin rumasta kasasta voi saada aikaiseksi.

Niinpä syntyi sydän (tai oikeastaan aika monta). Tähän ihastuin kun selailin kuvia, samankaltainen sydän ripustettuna lasioveen. Tämä on siis oma tekemäni versio jonkun toisen ihanasta ideasta.

Kuten myös kynttiläkruunu. Tosin lopputulos on erilainen kuin itse olin kuvitellut. Enkä tiedä noista kristalleista, tuleeko ne jäämään, vai lisäänkö piikkilankaa. Toistaiseksi kruunu saa olla tällainen, aikaa se on vienyt jo niin paljon, että täytyy ehtiä tehdä muutakin välillä.

Kynttiläkuppeihin ja riimuihin käytin samaa piikkilankaa. Irrotin piikit pätkistä, joista ei enää mitään voinut tehdä. Niinpä kruunu on kauttaaltaan samaa puoliruosteista lankaa. Kynttiläkupit muistuttaa kahvikuppia ja lautasta. Riimun tein samaan tyyliin kuin korulinkkejäkin voi tehdä, tässä vain ei tarvinnut jäljestä tulla kovin siistiä.

Eteisen suursiivous on ollut tavoitteena siitä lähtien kun muutettiin. Tarkoitan kaaoksen järjestelemistä niin että se myös pysyy poissa. Edes välillä. Naulakko ja eteistilakin on iso verraten edellisiin asumuksiin, mutta silti kengät ei pysy telineessään ja naulakko on täynnä takkeja, vaikka mielestäni en edes montaa omista.

Ajattelin että ompelen hattuhyllyn koreihin pientä maalaisromanttista piristystä, josko sen voimalla saisin muutenkin paikat järjestykseen. Koreista tuli ihan kivat valkoisella lakanakankaalla ja pitsillä. Muualla kaaos rehottaa yhä...

Innostuin myös pienestä ja hyvinkin mitättömästä asiasta, ovistopparista. Makuuhuoneen ovi ei pysy auki ja oven edessä pönkkänä on ollut jakkara. Ei sille jakkaralle sen kummemmin muualla ole käyttöä, mutta jostain syystä se piti saada pois oven edestä. Nyt se tököttää nurkassa oven takana, siellä on sille juuri sopiva kolonen.

Ovistoppariksi ompelin juuttikankaasta hiekkapussin. Sisus valkoista lakanakangasta. Meinasin vieläpä kirjoitella valkoisella maalilla pussin kylkeen, mutta epävarmuus iski, niin en sitten raaskinut pilata koko pussukkaa.

Ensimmäinen versio ei onnistunut kun juutti ei taipunutkaan mieleni mukaan. Ompelin siihen kantokahvan ja mölkky sai uuden pussukan.